28 vuotta miekan tiellä: Kari Ruuhilahti

Teksti: Satu Evilampi

28. heinäkuuta 2019 Berliinissä Euroopan Kendoliiton järjestämässä tapahtumassa 11 kendokaa eri puolilta Eurooppaa koetti 7. danin kokeen suorittamista. Vaativan kokeen läpäisi vain yksi kokelaista: Kari Ruuhilahti Porista. Hän on Suomessa kolmas kendossa 7. danin arvon saavuttanut. Korkeimmat arvot kendossa koko maailmassa ovat tällä hetkellä 8. danin arvoja. Niistä yksikään ei ole Euroopassa.

Sana kendo tarkoittaa miekan (ken) tietä (do). Kun Ruuhilahti keskittyi otteluihin 7. danin kokeessa, tietä oli jatkunut 28 vuotta: Vuoden 1991 alkeiskurssilaisesta maajoukkueen monivuotiseksi jäseneksi, sitten vain kerran viikossa harjoittelevasta, omaa taloa rakentavasta pikkulapsiperheen isästä tiiviisti harjoittelevaksi seuran puheenjohtajaksi, ja vuoden 2013 elokuussa 6. danin renshi kendo-opettajaksi. Kendossa on ollut monta vaihetta, mutta jokin on aina saanut Ruuhilahden jatkamaan.

”Kendo on yksinkertaista, mutta ihmisen elinikä ei riitä sen täydelliseen oppimiseen. Harrastuksen jatkaminen läpi koko aikuisiän vaatii tasapainon rakentamista arjen ja harrastuksen välille. Ei se helppoa ole, mutta se on mahdollista. Iso kiitos kuuluu vaimolleni ja pojilleni, jotka ovat ymmärtäneet harrastustani. Lisäksi yksi syy siihen, että olen jaksanut jatkaa vuodesta toiseen, on varmaankin ollut se, että olen aina lähtenyt harjoituksista hyvällä mielellä, vaikka olisi ollut huonompikin treenipäivä,” Ruuhilahti toteaa. 

”Vaikka kendo on fyysisesti ihanteellinen laji, joka harjoittaa tasaisesti koko kehoa, pitää harjoitella pehmeästi ja suoraviivaisesti, jotta keho kestää vuosien ja vuosikymmenien säännöllisen, tiiviin harjoittelun. Yksi asia, joka on vaikuttanut siihen, etten ole hajottanut itseäni, lieneekin se, että en ole koskaan harjoitellut repivällä tyylillä,” 53-vuotias Ruuhilahti pohtii.

Kolme viimeistä vuotta intensiivistä valmistautumista

Vuosi 2016 oli Ruuhilahden harrastuksessa tärkeä käännekohta.

”Tein vuonna 2016 tietoisen päätöksen, että lähden valmistautumaan 7. danin graduointiin. Ryhdyin silloin harjoittelemaan kendoa päivittäin. Päätöksen kokonaisvaltaisuudesta kertoo esimerkiksi se, etten ole vuodesta 2016 käyttänyt ollenkaan alkoholia. Päätökseen liittyi myös Euroopan Kendoliiton tuomaritoimintaan mukaan lähteminen, ja samana vuonna toiminkin ensimmäistä kertaa kendon EM-kisojen tuomarina. Aloitin myös itsenäisen harjoittelun, jossa tein muun harjoittelun lisäksi yksinäni kuminauha-avusteisesti kaikkiaan 90 000 lyöntiä alkaen vuodesta 2016 graduointiin asti. Lähdin alusta asti valmistautumaan sillä periaatteella, etten mene vain kokeilemaan, pääsenkö kokeesta läpi, vaan olin hyvin vakavissani,” Ruuhilahti kertoo.

”Kun ryhtyy harjoittelemaan päivittäin, yksi sudenkuoppa on se, että treenaa itsensä rikki. Iso kiitos siitä, että olen välttänyt sen kuopan, kuuluu hieroja Mika Mylläriselle, jota voin nimittää henkilökohtaiseksi urheiluhierojakseni. Mika ja minä elämme symbioosissa; hän pitää minut kunnossa ja minä hänet puutöissä,” hän hymyilee.

Valmistautumisessa kaikki meni, kuten Ruuhilahti kuvaa, kirjoitusten mukaan. Kahdesti hän kävi ”tsekkaamassa valmiutensa”, kuten hän itse sanoo, Japanissa Kioto Taikaissa, joka on korkeimmille, 6.-8. danin omaaville kendokoille tarkoitettu suuri vuosittainen tapahtuma. Ensimmäisen tällaisen matkan hän teki vuonna 2016 ja viimeisen keväällä 2019.

”Kioto Taikaista sain palautetta, että olen valmis yrittämään 7. danin graduointia. Kun sitten lähdin Berliiniin, tiesin, että työt on tehty, hyvin tehty ja se riittää,” hän sanoo.

7. dan sulkee ympyrän perusasioihin

”7. danin koe muodostuu kahdesta ottelusta, jotka otellaan kuusihenkisen raadin edessä. Otteluissa vastassa on toinen myöskin 7. danin arvoa tavoitteleva kendoka, kummassakin ottelussa eri vastustaja. Ottelussa on noin 1,5 minuuttia aikaa osoittaa taitonsa. Siinä ajassa pitää kyetä tekemään piste siten, että suorituksesta on karsittu kaikki ylimääräinen; suorituksen tulee olla teknisesti puhdas ja samalla on osoitettava, että kykenee ohjaamaan peliä omalla energiallaan ja ottamaan henkisen johdon siinä. Ottelussa on lisäksi kyettävä säilyttämään intensiteetti vastustajasta riippumatta,” Ruuhilahti kuvaa graduointitilannetta.

Mikäli kokelas läpäisee graduoinnin otteluosuuden, hän pääsee sen jälkeen suorittamaan kata-osuutta, jossa käydään parin kanssa läpi kendon pitkän miekan 7 kataa ja lyhyen miekan kolme kataa. Katat tehdään vain yhden parin kanssa.

Ruuhilahti sanoo, että kendon 7. danin tasolla ympyrä alkaa tietyllä tapaa sulkeutua.

”7. danin tasolla kaikki perusasiat ovat oleellisia. Kendosta karsitaan sillä tasolla kaikki ylimääräinen kikkailu pois. Piste ottelussa on kyettävä tekemään äärimmäisen yksinkertaisesti puhtaalla tekniikalla. Asento ja ryhti ovat keskeisiä. Ympyrä alkaa sulkeutua, sillä palataan asioihin, joita opetellaan alkeiskurssilla; vaikkapa kantapään asentoon. Kun vastassa on saman tasoinen ottelija 7. danin tasolla, piste syntyy tilanteesta ja paineesta eikä se siten ole tietoinen valinta. Kun sitten mennään 8. danin tasolle, ajattelukin on niin tyhjä, että se piste tulee sieltä vain jostain,” hän kertoo.

”Viimeisellä viikolla ennen Berliiniin lähtöä harjoittelin vain kevyesti. Keskityin jokaiseen pieneen yksityiskohtaan, jotta mikään ei häiritsisi suoritustani kokeessa. Valitsin juhlahakaman ja -takin, fiksasin kuluneet varusteeni värjäämällä ne indigolla uudemman näköisiksi ja maalaamalla kypärän metalliosien kulumat. Mittasin kaikki nauhat ja lyhensin ne oikean pituisiksi. Huolehdin myös itsestäni: kävin parturissa ja leikkasin kynteni. Harjoitustyö oli kolmessa vuodessa tehty, mutta viimeiseksi piti huolehtia kaikista niistä pienistä asioista, jotka korostuvat, kun jännittää vaativassa kokeessa,” hän kertoo.

”Kaikki on mahdollista, kun antaa sille sen tarvitseman ajan”

Suomessa äskettäin vieraillut 80-vuotias kendon 8. dan Saburo Iwatate sanoi ”tehneensä elämänsä aikana kolme sellaista lyöntiä, joihin oli lähes tyytyväinen”. Korkeita dan-arvoja näyttää sävyttävän tietynlainen nöyryys. Mitä 28 vuoden harjoittelu ja 7. danin suorittaminen ovat Ruuhilahdelle antaneet?

”Kendo on laajempi käsite kuin se, mitä tekee salilla. Ajattelen elämää myös laajemmin kendona. Kendo on muista ihmisistä huolehtimista ja välittämistä. Kendossa tärkeää on kiitollisuus. Salissa se, joka on vastapäätä, on paras kaveri, sillä yksin kendoa ei pysty tekemään. Voin sanoa oppineeni kendosta myös pitkäjänteisyyttä, määrätietoisuutta ja suoraselkäisyyttä. Käytän Winnovassa rakennusalaa opettaessani oppilailleni sanontaa ”menkää tekemään itsestänne ylpeitä”. Se on sitä, että seisoo tekemiensä asioiden takana,” Ruuhilahti pohtii.

”Kun aloitin kendon, elämässäni oli iso tilaus jollekin uudelle. Olin nuori mies, joka oli juuri edellisenä vuonna palannut rauhanturvatehtävistä ulkomailta. Vuosi oli mennyt Libanonissa ja toinen Namibiassa. Olin jokseenkin irrallani ja alkoholikin oli aika vahvasti kuviossa mukana. Jälkitraumatkaan eivät olleet vieraita. Kendo tietyllä tapaa pelasti minut tuolloin ja toi elämään uusia päämääriä. Siitä on kuljettu pitkä matka. Kun kendoa harjoittelee pitkään, se muokkaa ihmistä. Olen oivaltanut, että kaikki on mahdollista, kun antaa sille sen tarvitseman ajan. Matkan teko itsessään on arvokas asia. Aikoinaan esimerkiksi seuran oma kendosali oli kaukainen haave. Nykyään meillä on oma sali Satakunnankadulla. Itsestään selvää se ei ole,” hän sanoo.

Ruuhilahti toivottaa kaikki kendosta kiinnostuneet tervetulleiksi kokeilemaan lajia Satakunnankadun dojolle Kamppailuyhdistyksen tiloihin. Syyskuun alussa käynnistyneelle kendon alkeiskurssille otetaan koko kuukauden ajan joustavasti lisää kurssilaisia. Alkeiskurssilaiset harjoittelevat keskiviikkoiltaisin ja sunnuntai-iltapäivisin.

Kari Ruuhilahden kendon 28 vuoden tärkeimmät käänteet:

  • alkeiskurssi marras-joulukuussa 1991
  • yhtenä Porin Kendoseuran perustajajäsenistä, kun seura perustettiin 23.1.1992
  • miesten maajoukkueen jäsen 1994-2003
  • Kendon suomenmestaruus 1996
  • Porin Kendoseuran saliprojektissa rakennusinsinöörinä keskeisessä roolissa:
    • 2003 Japanissa kendosalien lattiarakenteisiin perehtyminen matkalla, joka tuotti rakennusteknisen erikoistyön
    • Porin kendosaliprojektin alku 2007
    • Sali valmistui nykyisen Puuvillan kauppakeskuksen paikalla olleisiin tehdastiloihin 2010
    • Vuonna 2012 sali purettiin talkoovoimin kauppakeskuksen tieltä
    • Uudet harjoitustilat rakennettiin jälleen talkoovoimin vuosina 2012-2014 Satakunnankadulle
  • Kendo 6. dan renshi 2013
  • Euroopan kendoliiton tuomaritoimintaan 2016, tuomarointi EM kisoissa
  • Kendo 7. dan 2019
  • Toimii nykyisin maakuntaringin päävalmentajana ja maajoukkueen valmennusryhmässä
Kuvassa puutarha, missä kävelee mies